Hakua Haunisissa 3.4.

Koirakentät oli vallannut hirmuinen tulva ja treenattiin pienessä "mutkametsässä". Ihan hyvän treenin sinnekin saimme, kun aluetta jatkettiin sähkölinjoille asti.
Kiista kävi taas katsastamassa norjalaisen sekametsän ensimmäisenä ja treenasi viimeisenä, joten pitkä mielikuva jätettiin hautumaan. Koiria oli kaikkiaan 7. Kolmessa tunnissa selvittiin kaikkien tehokkaasta treenistä.
Kiistan tullessa lähetin sen ensin vasempaan valmiille. Kaarsi liian kaukaa, eikä saanut hajua. Kutsuin takaisin ja lähetin vauhdista uudelleen. Nyt löytyi heti ja haukku oli hyvää.
Toinen oli oikealla myös valmiina, mutta vaikeassa paikassa aivan panssariaidan vieressä. Lähetin yliheittona. Sieltä ei suoraan löytänyt muut, kuin Liina. Alliakin piti auttaa vähän. Kiista lähti kaartamaan mäen päälle lähetyksestä ja sen tullessa takaisin päin meinasin juuri kutsua takaisin, kun se saikin hajun ja juoksi suoraan perille. Haukkui, kunnes pääsin kolmen metrin päähän ja annoin luvan palkata. Sieltä hallinnassa keskilinjalle ja lähetys vasempaan. Maalimies makasi ison kiven päällä ja Kiista löysi heti. Hyppäsi kivelle haukkumaan, mutta pomppi siinä ahtaalla kivellä myös mm päällä ja taisi lipaista parit pusutkin. Hmmmm.... Vaikea palkata käsivarren mitan päästä ahtaalla kivellä. Haukkui, kunnes olin vierellä ja annoin luvan palkata.
Sieltä hallinassa keskilinjalle, mutta ensin näytettiin haamuja vasemmalla ja keskilinjalta myös oikealta. Käännyttiin selin ja odoteltiin hetki. Lähetys oikealle ylijuoksuna niin, että Kaisa piti Kiistaa ja minä juoksin keskilinjalle ja sieltä lähetys vauhdista korkealle mäelle, josta Kiista löysi nopeasti ja haukkui hyvin.
Viimeinen vasemmalla oli hankala ja Kiista risteili hetken, ennen kuin löysi. Työskenteli kuitenkin ilman apua sinnikkäästi. Ehdin jo katsoa Kaisaa, että kutsunko pois.

Nyt pitää tehdä välipalkkauksia käsivarren mitan päästä, jotta saadaan tuo inha rakastaminen vähän vähemmälle.

Kiitos kaikille kivoista treeneistä :o)