27.2. rakennusetsintää

Paattisilla treenattiin rakennusetsintää. Vielä ei kunnon hakutreenejä saa metsässä pidettyä, kun lunta on niin paljon.
Kiistan kanssa ei olla treenailtu mitenkään hirveästi. Pitää saada varmistus tiineydestä ensin, ettei työstetä aksaa ainakaan liian rajusti. Pari treeniä medirimoilla ollaan otettu.

Intoa oli tänään siihen malliin, ettei meinannut koirasta lähteä edes kunnon haukkua. Loikki vaan kahden metrin loikkia suoraan ilmaan äänen avauksessa.
Kaksi maalimiestä, joista toinen siirtyvä, menivät piiloon ja mä en tiennyt mihin rakennuksiin menivät. Lähetin Kisun ekaan rakennukseen, työsti sen hyvin ja totesi tyhjäksi. Kiersi vielä ulkokautta koko rakennuksen.
Seuraava rakennus ja sinne lähti taas kovalla innolla. Työsti alakerran ja heitti muutamia haukahduksia komerossa, portaiden alla. Siellä ei ollut ketään. Lähetin tikkaita pitkin ylös ja työsti vinttitasanteen hurjalla vauhdilla. Pysäytin takaisin tulon, kun pelästyin, että juoksee suoraan reunalta alas. Tasanteella ei ollut ketään.
Jatkettiin ulkokautta rakennuksen toiseen päätyyn. Sieltä löysi Kaisan melko pian.
Olin jo menossa ulos rakennuksesta, kun Kisu stoppasi oven luona ja haistoi mm komeron pienestä reiästä. Haisteli ja haukahteli, avasin oven ja tämän jälkeen haukkui kunnolla.
Kolmas rakennus oli Kiistalle helppo ja löysi Kaisan nopeasti kaappien välistä. Haukkui tällä viimeisellä kovaa ja korkealta.

Kaisan koirien kanssa saikin riehua pariin otteeseen, kun odoteltiin pennusta kiinnostuneita katsomaan. Heille esitettiin vähän tokoa.

Pakkasta ja odottelua

Melkoisen hiljaista eloa ollaan vietetty, lähinnä pakkasen vuoksi ja tietysti piti odottaa juoksutuoksujen loppumista.
Kotona ollaan tehty kalsaritokoa. Tunnaria pimeässä ja kiintolaudalla. Kiistan mielestä se vasemmassa reunassa oleva olis yleensä paras tuoda mammalle. Tästä olen huomauttanut ystävällisesti. Oma löytyy nykyään jo helpommin, mutta edelleen vähän malttamattomuutta ilmassa.
Kaukojen tekniikkaa olen tehnyt läheltä ja kauempaa niin, että varpaat on lankun takana. Istu-seiso tekniikassa takaset siirtyy melko hyvin jo taakse ja etuset pysyy paikoillaan. Maahan-seiso myös menee useinmiten tassut liikkumatta, hissinä. Pidennän matkaa lankun avulla.

Paattisilla ollaan käyty lenkkeilemässä isolla koiraporukalla. Kisu irrottelee parhaiten suuremmassa laumassa. Normaalisti löydän sen jalkojeni takaa.

Sitten ta-daa ! Tiistaina 22.2. viimein hallilla agilityä :D Medihypyillä tehtiin tiukkoja käännöksiä, välistävetoja ja takaakiertoja. Putken suun laitoin todella lähelle juoksulinjaa, hyvin kuunteli ja kääntyi.
Kontakteja tein trainerilla. Todella nopeita pysähdyksiä, joista vapautus putkeen, tai palkka lensi eteen. Iloinen koira, paitsi Pate-collielle. Toinen niin rakastaa mustia naisia. Pate vaan kiihottui enemmän, kun Kisu käski sen painua mäkeen. Tää ei nyt enää jaa kellekään, onko selvä !

Kiista on astutettu 12.2.

© Helen Skålberg Ohlsson

Kiista oli Kaisan kanssa Göteborgissa lemmenlomalla. Hauskaa ja hellää yhteiseloa viettivät Hebben kanssa. Nyt vaan peukut pystyyn ja odotellaan tuloksia.

Rakennusetsintää 6.2.

Kaisan uudella ranchilla on kolme ulkorakennusta, missä pystyi järkkäämään hyvän rakennusetsintä treenin. Osallistujia Kiistan lisäksi Nomi doobermanni, bortsut Kerttu ja Sohvi, Kaisan koirista Alli, Liina ja Ninja.

Kiista työsti valtavalla innolla, eihän se ole päässyt kahteen viikkoon agilityyn edes.
Laitoin sen navettarakennukseen useaan kertaan, ovia sinne on neljä, joista unohdin yhden :) Koira etsii ja näyttää, ettei täällä ketään ole. Yritti lähteä pihalta jo muihin rakennuksiinkin. Huusin vaan takaisin ja lopulta tajusin sen viimeisen oven. Kiista sisään ja heti löysi Kaisan toisesta kerroksesta. Tikkaat jyrkät ja avitin vähän ylösmenossa, alas tuli itse taitavasti.
Seuraavaksi vanhaan hirsitaloon ja sielläkin maalimies oli toisessa kerroksessa. Kiista kuitenkin työsti ensin alakerran, siellä oli paljon meidän hajuja. Käveltiin rakennukset alkuun kaikki läpi. Toiseen kerrokseen oli melko jyrkät portaat, joissa heti alussa pieni tasanne. Siitä ampaisi Kisu suoraan pihalle ikkuna-aukosta. Huh, onneks ei oltu korkealla. Uusi lähetys ja nyt koira kääntyi portaisiin ja löysi mm.
Viimeiseksi suuliin. Siellä pyöri hajut kohti kattoa ja mm oli keskellä rakennusta, seinien jakamassa välikössä. Ei saa hajua kohdennettua ja haukkui jo vähän joka suuntaan nenä ylhäällä. Avitin hiukan ja johan löytyi. Kaisa sanoi, että olisin voinu antaa vaan työstää pidempään itsenäisesti.

Mahtava keli, aurinko paistoi ja hanget kimalteli. Tein Kisun kanssa ennen treenejä pienen lenkin Paattisten hangilla.